Tervehdys kaikki Lappeenrannasta,
olen ollut koko työurani ajan tekemisissä tavalla tai toisella ”Internetin” kanssa. Enso-Gutzeitin Summan tehtailla, Enson logistiikkayrityksessä Finntransitissa Felixstowessa ja Enson myyntikonttorissa Lontoossa se tarkoitti 1980-luvun lopussa tehtaiden järjestelmiä joihin Gutzeitin eri toimipisteet olivat kiinni tyhmän päätteen kautta, sekä faksin ja lankapuhelimen kautta. Mutta sama logiikka, yhteys pisteestä A (Lontoo), pisteestä B (Hampuri), pisteestä C (Antwerpen) ja vaikkapa pisteestä D (Felixstowe) kohteen A (Summan tehtaat), kohteen B (Varkauden tehtaat) ja kohteen C (Imatran tehtaat) järjestelmiiin. Siihen aikaan kaikki rakennettiin eri tavoin kuin nykyään mutta jo silloin myös ulkomaan paikkakunnat olivat yhteydessä myyntijärjestelmiin ja Suomen yksiköihin. Joku voi muistaa jopa Finnpapin eli suomalaiset metsäyritykset perustivat yhteisen myyntiverkoston maailmalle mutta ajat muuttuneet rajusti sen jälkeen.
Miten meille nykyään päivittäinen Internet muuttunut? Vuonna 1995 teimme www.enso.com nettisivut. Monella oli pieniä lapsia ja piti keksiä laitteille nimet. Klusterin nimi oli Teletapit, edustapalvelin oli Tiivi-Taavi, taustapalvelin Hipsu, tietokantapalvelin Laa-Laa ja kehityspalvelin Pai. Siinä sitä sitten käytävällä, kahviossa tai konesalissa Imatralla Havurinteellä huudeltiin että ”Tiivi-Taavi on nyt kaatunut, saadaanko nostettua pystyyn?”. Silloin kontattiin, asenneltiin disketeiltä ohjelmia ja ryömittiin palvelimen ympärillä oikeasti. Itse en olisi koskaan uskonut että vuonna 1987 Euroopan suurin paperitehdas, Summan tehtaat, ajettaisiin alas 2007, satoja työpaikkoja loppui ja nyt sieltä voi ostaa Googlelta minimissään merikontillisen prosessointitehoa.
Asiaan eli edelleen teen tietoliikennettä tai siihen nykyään suoraan liittyviä pilvipalveluita. Korona, etätyöt sekä ajasta ja paikasta riippumattomat hallinnoinnit ovat myös tuoneet valitettavasti meille kaikille tilanteen että hektisyys, kiire, stressi ja (työ)asioiden hoito outoihin kellonaikoihin tullut tutuksi. Valitettavasti osa työnantajista osin pakottaa laman ja työpaikan menettämisen varjolla että työntekijä tekee ilmaista työtä ja järjestelmien tsekkauksia 24/7/365 periaatteella ja epäsäännöllinen työaika monesti enemmän sääntö kuin poikkeus.
Hain lukion jälkeen opiskelemaan ja pääsin Lappeenrantaan lukemaan tuotantotaloutta. Kävin armeijassa kääntymässä Kouvolassa Salpausselän ilmatorjuntapatterissa mutta olin kahdella RUK:n kurssilla Jaarli 183 ja Kalpa 184 joten upseerioppilas ja kokelasaika meni itse asiassa Haminassa suurimmaksi osaksi sotaväen osalta.
Halusin pienestä pitäen olla insinööri ja valmistuin 1990 DI-papereilla. Olin Englannissa myös pidempään töissä ja sen muistaa viimeistään siinä vaiheessa kun verenluovutuksesta puhutaan. Edelleen Punaisen Ristin kaavakkeessa kysytään oletko asunut Englannissa yli puoli vuotta 1980-luvulla. Olen asunut… Mad Cow Disease eli hullun lehmän tauti johon siinä viitataan.
En usko että osaltani lihan syönti Brittein saarilla on myöhemmin aiheuttanut ko. tilanteita mutta mistä sitä tietää.
Englannista paluun jälkeen Lappeenranta ollut aina kotipaikkakuntana vaikka työt vieneet eri puolelle Suomea. Toimisto eri työnantajilla on ollut Kareltekissa (nykyinen Kielo, LUT:n vieressä), Kauppakadulla, Valtakadulla ja Raatimiehenkadulla. Nyt olen ollut viimeiset 15 vuotta yrittäjänä Lappeenrannan taksiaseman vieressä ja katselemme Etelä-Karjalan kauppakamarin ikkunoista Totem – baaria ja Kitchen – ravintolaa päivittäin, ja toki taksi-indeksiä.
Asumme vaimon kanssa kahdestaan kaupunginosassa nimeltään Hiessilta. Kaksi Ragdoll – sisäkissaa Reino ja Elmeri eivät suuremmin työllistä mutta kuten itsekin, tyttäremme lähtivät välittömästi yo-kirjoitusten jälkeen opiskelemaan ja töihin ja en usko heidän palaavaan Helsingistä Etelä-Karjalaan.
Äitini kuoli syöpään nelisen vuotta sitten mutta Isäni asuu muutaman sadan metrin päässä Haminan sairaalasta. Pieni ympäristö (Vaalimaa, Virolahti, Miehikkälä, Hamina ja Vehkalahti) ovat auttaneet ylioppilaat 1985 metsästyksessä koska Haminan torilta ja K-kauppa Kanuunan pöydistä monen teidän yhteystiedot löytyneet tai sitä selvitelty eläkeukkojen avustuksella. Haminan asioita seuraan suhteellisen aktiivisesti edelleen ja Kaakon asiat ovat esillä OP-Kaakkois-Suomen edustajistossa ja metsänhoitoyhdistys Kaakon valtuuston kautta myös vuonna 2025.
Nettisivujen juhlallinen osoite ylioppilaat1985.fi pähkäiltiin Kokkosen Sannan kanssa Hamina Tattoossa elokuun alussa lounastreffeillä Lounashuone Kerholla. Nykyään voi varata minkä tahansa osoitteen jos se vaan on vapaana.
Olen siis edelleen sekä työn, yhdistys- että harrastustoiminnan myötä tekemisissä Vaalimaa – Vainikkala – Nuijamaa akselilla eli itärajamme asioissa. Se aukeavatko viralliset rajanylityspaikat millä aikataululla tai käykö meistä ENÄÄ KUKAAN Neuvostoliitossa, ei kun siis Venäjällä, tässä elämässä jää nähtäväksi. 9.11.2024 alkaa seuraava RUK:n kurssi 265 Haminassa ja puolustusvoimien merkitys Haminan kaupungille ja erityisesti Virolahti – Miehikkälä – Virojoki – Vaalimaa osalta on aivan kärkiasioita koko valtakunnassa maamme puolustuksessa.
Nähdään Haminassa kasvokkain siis toukokuussa 2025. Muistellaan samalla menneitä ja katsotaan nimilapuista kuka on kukin 😉
terveisin Japa
PS: suosikkikappaleeni 80-luvulta:
